Penni kerrallaan perhettä kohti

Ennen mun peliongelmaa, olin tottunut pitämään meidän taloutta pystyssä. Miehellä oli reilusti ulosottovelkaa, työt vasta alkaneet ja elämä vähän rempallaan. Mulla oli luottotiedot ja kaikki asiat kunnossa. Maksoin laskut, ostin uuden sohvan ja telkkarin ja muutettiin isompaan asuntoon. Vähitellen mies alkoi tienata paremmin ja alettiin jakamaan laskut. Meillä ei ole koskaan jaettu tarkasti 50/50 laskuja vaan tyylillä ”maksa sinä puhelinlasku niin mä maksan sähkön” ja tilanteesta riippuen aina vähän miten sattuu, vuokra on ainut mitä ollaan edes mietitty, että mitä se jaettu osuus on. Koen paljon syyllisyyttä ja epäonnistumisen tunnetta nyt, kun en pysty enään hoitamaan osuuttani. Kerran sanoin miehelle itkua pidellen, että kiitos kun jaksat maksaa laskuja, kun mä oon niin surkeesti hoitanut asiani. Että anteeksi kun joudut elättämään mua. Miehen vastaus on jäänyt mieleen: Tottakai mä maksan laskuja kun pystyn, niinhän säkin maksoit kun mä en pystynyt. Ihana mies<3  Olen...

Aion seuraavasta palkasta alkaa pitää kirjaa mihin rahaa menee ja tarkemmin seurata meidän taloutta. Olen myös pyytänyt miestä ottamaan edes mulle kuitit jos ei hän itse ole kiinnostunut asiasta pitämään kirjaa. Jonkun näköinen vertailupohja olisi kuitenkin kiva joten selasin tänään alkuvuoden tilitietoja ja laskin vähän summia sieltä. En millään jaksa laskea kaikkia osa-alueita joten keskityin nyt näihin; PALKAT: n. 2400e -Mulla on palkkapäivä aina kuun lopussa, joten oon nyt laskenut 31.12.2018 alkaen jotta saan kolmen palkan summan. MAKSETUT LASKUT: n. 840e -Näihin en ole laskenut luottokorttilaskuja, koska niistä ainoastaan korko menee maksuun kun loppujen lopuksi kuitenkin käytän tililtä sinne tulleen osuuden. PELIRAHAT: n.660e -Pelirahoihin on laskettu ainoastaan kortilta panostetut pelit. Käytän jonkin verran myös käteistä joten oikea summa on vielä suurempi. En ole myöskään vähentänyt kotiutettuja summia tästä, koska kyse ei ole nyt siitä, paljon olen voittanut tai hä...

Perjantaina pelasin taas. Välillä olin voitolla, välillä reilusti häviöllä ja poistuin kun tilanne oli -30e. Tämä on mun mittakaavassa vähän.  Huomasinkin ajattelevani, että no onneksi näin vähän ja eihän tämä nyt ole niin paha. Mutta kun olin jo pelannut itseni n. -100e tilanteeseen. Se että kävi tuuri ja sain osan takasin (ja osasin vielä poistua siinä vaiheessa paikalta) ei poista sitä, että homma oli lähtenyt taas käsistä. Täytyy vaan tsempata ja yrittää parhaansa mukaan olla pelaamatta.  On kulunut 10 päivää siitä, kun totesin yhden pelikerran  jälkeen, että nyt tän on loputtava. Otan siis erävoittona sen, että näistä päivistä  8/10 on pelaamattomia. Rahaa olen hävinnyt yhteensä 40e. Onnistumisen tunteita sain eilen kaupassa käydessä. Lasku oli 22,75e ja multa löytyi tasaraha! Häh? Miksi mä siitä iloitsen? No koska yleensä mulla ei ole lompakon kolikkotaskussa muuta kuin pari 10 ja 5 senttistä, kun niitä ei pelikone hyväksy. Tästä tunteesta mainitsin ...

Eilen oli odotettavissa vaikein päivä pelaamattomuudessa tähän mennessä. Oon niin tottunut, että ennen tai jälkeen harrastuksen mä menen matkalla sijaitsevaan pelipaikkaan. Mulla on koti-harrastus-matkalla kaksi pelipaikkaa, aion jatkossa vaihtaa reittiä jos tarve vaatii, mutta toivon sään kääntyvän parempaan ensin, ettei tarvitse loskassa rämpiä. Osa 1 Kävelin pelipaikan ohi, mietin matkalla tauotta ”Et mene sinne” ”Mut mitä jos vaan kymppi” ”Ei! Et mee nyt” ”Sulla on kohta viikko takana, ja mitä sä sinne blogiinkin sitten kirjotat”  Kerrankin olin ajoissa harrastuksessa ja hyvällä tuulella kun en ollut just menettänyt rahaa. Osa 2 Matkalla kotiin saman pelipaikan ohi vähän sinne vilkuillen mutta ihan ok. Osa 3 Pahin vaihe oli lähempänä kotia, pienempi ja vielä tutumpi pelipaikka. Täällä oon viettänyt tuntikausia. Ajatus hiipi jo kaukana mieleen, ”Jos mä ihan vaan kympin tai kaks” On ihan sairasta miten musta OIKEESTI tuntuu kuin joku magneetti vetäis mua siinä ovens...

Raha on vallannut mun ajatukset. Tavallaan saan turvaa ja motivaatiota, kun lasken paljon velkaa on, paljonko sitä pystyisin maksamaan, paljonko olen jo säästänyt kun oon ollut kohta 5päivää pelaamatta, avaisinko säästötilin? Tai ehkä ASP-tilin? Mikä on se puskuri mistä kaikki puhuu? Kannattaisiko mun ajatella sijoittamista? Asia pyörii nyt mielessä kokoajan ja mietin että tuliko tää nyt sitten tilalle kun koitan hillitä pelihimoa? Tulee olo että koska nyt en pelaa niin voisin tehdä sitä ja tätä ja yhtäkkiä maksaa velat ennätysajassa ja säästää siinä sivussa kaikki maailman puskurit ja asuntorahat. Näättekö te tässä samaa kaavaa kuin mä ? Peliriippuvaisen ihmisen ajatusmaailma on tässäkin ihan selkeästi läsnä. Kaikki mulle heti nyt! En ole  ennen ajatellut säästämistä sen enempää, en ole edes haaveillut omasta asunnosta :D Teenkö tässä säästämisestä itelleni uutta ”peliä” ? Onko se hyvä vai huono asia? Toivoisin teiltä omia ajatuksia ja kokemuksia! Onko mitään jä...

Noniin, täältä pesee suoraa puhetta ja raakoja lukuja siitä, mikä tilanne on todellisuudessa tällä hetkellä. Ulosotossa: Intrum Oy Jälkiperintä                    1 136,27 OK Perintä Oy                                   817,13 OPR Finance Oy                             1 299,29 WestStar Oy                                    3 272,03 Gothia Oy                                        1 974,78 Intrum Debt Finance AG                    775,26 OK Perintä Oy                  ...

Kun olin nuorempi, olin päättänyt että minusta tulee äiti 20-25-vuotiaana. Tiedän että 25-vuotiaskin on vielä nuori mutta jostain syystä mun päässä huutaa ääni joka sanoo että oon epäonnistunut ja musta tulee vanha äiti. Tapasin mun miehen kun olin 19. Mies on muutaman vuoden vanhempi kuin minä ja hänellä on yksi lapsi edellisestä suhteesta. Heti kun me tavattiin, kävi vahinko ja mä olin raskaana. Mies oli valmis pitämään lapsen. Kuitenkin elämä oli siinä vaiheessa niin epävakaalla pohjalla ja oltiin tunnettu vasta kuukausi, että päätin tehdä abortin. Abortti huojutti meidän suhdetta hetken, mutta selvittiin onneksi. Aborttia en ole katunut. Uskon että meidän parisuhde ei olisi kestänyt perheen perustamista vielä silloin, enkä tiedä miten hyvissä väleissä oltaisiin pystytty lapsen asiat hoitamaan. Joskus silti mietin, olisiko peliongelmani ilmaantunut jos olisin pitänyt lapsen? Olisinko velaton tällä hetkellä? Mutta mielummin taistelen asian kanssa nyt kun olen vastuussa ainoastaa...