Itkettää - aina

Oon tosi tunneherkkä ihminen. Herkistyn kyyneliin todella helposti ja välillä pelkät ajatukset saa mut lähes paniikinomaiseen itkuun. On ihanaa että mun läheiset ymmärtää ettei mulla ole mitään hätää vaikka itkisin. He ovat ihmisiä jotka antavat mun itkeä ja joskus itkevät mun kanssani. Olen kiitollinen että nämä ihmiset mun ympärillä saa mun olon niin turvalliseksi että voin antaa itkun tulla niin rumana ja räkäisenä kuin se pahimmillaan on.

Tänään oli vähän stressaava päivä ja kotona oli suht huono ilmapiiri. Tiuskittiin toisillemme ihan typeristä jutuista. Illalla käytiin hautausmaalla ja itkin koko matkan kotiin. Välillä naurettiin, kun itkulle ei meinannut tulla loppua ja sitten taas itkin.

 Itkin niin ettei henki meinannut kulkea.

Kun päästiin takaisin kotiin, naurettiin ja vitsailtiin taas täysillä. Itku puhdistaa mieltä. Varmasti myös hautausmaan tunnelma ja tietynlainen perspektiivi elämään sai miettimään, kannattaako aikaa ja energiaa käyttää turhanpäiväiseen pahantuulisuuteen. Aina ei voi olla hyvä mieli mutta koitetaan ottaa elämä positiivisemmin!

Tässä vielä suora lainaus maailman luotettavimmasta lähdeteoksesta, Wikipediasta:

”Itku on nykykäsityksen mukaan stressiä laukaisevan parasympaattisen hermoston tapa palauttaa elimistö lepotilaan tunnekuohun aiheuttamassa hermojännitystilanteessa. Itku on yleensä myös merkki siitä, että elimistö on jo alkanut rauhoittua.” 

 Itke kun itkettää ja naura päälle jos siltä tuntuu <3

P.s. Aina välillä mä tajuan kuinka onnellinen saan olla tuosta miehestä jonka oon löytänyt vierelleni. Tänään oli sellanen päivä.