Ainokaisesta suurperheeksi

Toivoin aina että mun perheeseen kuuluisi minä, mies ja enintään kaksi lasta mutta vähintään kuitenkin yksi. Lähivuosina perheet joissa on viisi tai jopa enemmän lapsia, on alkaneet löytämään mun ihailun kohteeksi. En tiedä siitä lapsiarjesta, se kuulostaa joo aika hurjalta ja ehkä vähän pelottavaltakin tämmöselle oman perheensä ainoalle lapselle. Mun ystävistä löytyy kuitenkin muutama semmonen perhe joita ihannoin ihan älyttömästi! Se, miten joku onnistuu kasvattamaan 6 järkevää, mukavaa, ystävällistä ja kaikin tavoin mahtavaa ihmistä ja vielä niin että on tänäkin päivänä ihan maailman mahtavin äiti ja persoona muutenkin. Se on puhdasta kultaa.

Ajatus siitä, että joku päivä vanhempana mä voisin hengailla mun aikuisten lasten, niiden lasten, miesten, vaimojen, lemmikkien ja muun hälinän keskellä kuulostaa mun mielestä ihanalta! Mulle se tuntuu että koti olis täynnä elämää ja -tekee mieli sanoa rakkautta- mutta ehkä tunteita voi kuvata sitä paremmin 😂

Edelleen haaveissa on se tärkein eli oma lapsi. Oli sitten yksi tai kymmenen se selviää aikanaan, mutta sormet ja varpaat ristissä että joku päivä saan edes yhden oman rakkaan.

Onko teillä vaihdellut perhekoon haaveet ja millaisia perheitä ihailette?

<3